Heipsan!

 

Goalla Arambol Beachilla ollaan edelleen, ja juuri mitään ei olla tehty. Aurinkoa on otettu ja uitu ja luettu ja syöty. Ja Pohjois-Goan suurimmassa kaupungissa Mapusassa käytiin vähän markkinatunnelmaa aistimassa. Tuomas sai jonkun pöpön ja on kipeänä maannut sängyssä koko päivän, toivottavasti ei mitään pahempaa ole. Vielä pari päivää täällä ja sitten tiistai-keskiviikko-yönä matkustetaan bussilla Mumbaihin ja jatketaan sieltä Nasikiin, ainoaan paikkaa Intiassa jossa tuotetaan viinejä! Joten viininmaistelua olisi luvassa. Sitten vielä pari päivää Mumbaissa ja sitten 5.12. lento Suomeen ja sitten se olikin siinä.

 

On ollu mahtavaa matkustaa mutta on ihanaa myös tulla Suomeen. Viileä ilma, aah! Odotan sitä. Myös alkaa olla kummallakin vähän sellanen olo, että mitäs sitä sitten tekis. Joo, ihan kiva tulla Suomeen. Mutta Intiassakin on ollu tosi jännää ja kivaa, vaikka alkuun ajattelin, että kamala maa tämä Intia.    

 

Intia on ihmeellinen vastakohtien maa. Täällä saa joko loistavaa palvelua tai ei palvelua ollenkaan, ihmiset on joko todella ystävällisiä tai töykeitä, majoitusta löytyy joko hotelleista tai todella simppeleistä majoista. Matkustaa saa joko todella kalliilla, omalla autolla ja autonkuljettajalla tai todella halvalla ahtaissa ja kuumissa busseissa ja junissa. Ollaan matkustettu jossain siellä välimaastossa, enemmän toki edullisesti kuin kalliisti.

 

Intia on miesten hallitsema maa, ja olen tullut siihen tulokseen, että se häiritsee minua tässä maassa eniten. Miehet voivat tehdä ihan mitä vain, ja naiset ovat selkeästi hierarkiassa alempana, aina. Jos meille puhutaan, useimmiten vain Tuomasta puhutellaan ja sanotaan thank you, sir, kun tarjoilija sanoo kiitos kummallekin. Kun intialainen perhe menee ravintolaan, ainoastaan mies katsoo listaa ja tilaa koko perheen puolesta. Paikalliset miehet tuijottavat länsimaisia naisia ja usein huutelevat kaikenlaista perään jos liikun yksin ja se on heille ihan normaalia. Tietenkin se on kiinni tässä kulttuurissa, enkä voi sille mitään.  

 

Mutta on Intiassa kaikkea ihan mahtavan mielenkiintoistakin, eikä tämä viisi viikkoa tietenkään riitä mitenkään tutustumaan syvällisesti tähän maahan. Ollaan kuitenkin aika paljon nähty, siis Etelä-Intiaa, Pohjois-Intia on meillä aivan näkemättä. Ja ollaan syöty joka päivä niin ihanaa ruokaa että oksat pois! Ruokamatkana tämä reissu on ollut kaikin puolin todella onnistunut. Etelä-Intiassa on kaikkia sellaisia ruokia, joista en edes tiennyt aikaisemmin intialaisissa ravintoloissa käynnin perusteella. Yksi suosikki on esimerkiksi Masala Dosa, riisijauhosta tehty lätty jonka sisällä on mausteista peruna-sipuli-muhennosta. Tai sitten Goan Fish Thali, tai ihana tandoori-uunissa valmistettu Paneer Tikka, huh huh! Intialainen ruoka on ihanaa.

 

Välillä tulee myös vastaan todella ystävällisiä ja avuliaita ja mukavia ihmisiä. Varmaan Goa kokonaisuudessaan on ollu molempien lemppari, varsinkin Panjim! Yksi mielenkiintoisimmista kaupungeista missä oon käyny. Sekoitus Portugalia ja Intiaa ja kaikki kuorrutettu todella kitchillä roomalaiskatolisuudella. Myös tinkiminen on ollu aika hauskaa kun on vauhtiin päässy. Ja rannalla on ollu kiva ottaa aurinkoa. Maduraissa oli todella siisti hindutemppeli. Joo, onpas ollutkin todella mahtavaa!

 

Tässä kuvia! Chennai-Madurai-Kanyakumari-Trivandrum-Kovalam-Panjim-Arambol.

 

 

 

 

 

Okei, tää heittää noi muutamat kuvat ihan järkkyisoiksi, enkä osaa muuttaa tai poistaa niitä! No, olkoon.

-Milka