Koh Phan-gan!

Tänään siirryttiin lautalla Koh Samuilta naapurisaarelle Koh Phan-ganille. Matka Samuin Big Buddha pieristä eli satamasta kesti Thongsalan satamaan puolisen tuntia. Ja täällä on ihan mahtavaa! Majoituttiin mahtavaan Beck's resortiin, joka tuntuu ihan luksukselta sen rantabungalovin jälkeen, koska tää on paljon siistimpi ja miellyttävämpi paikka. Meillä on siis hostellihuone rivitalomaisesta rakennuksesta, joka on kuitenkin rannalla. Ja täällä on paljon muitakin reppureissareita, ja henkilökunta on mukavaa ja puhuu englantia hyvin. Ja plussana kaikelle Thongsalan keskusta menoineen ja ruokatoreineen on 15 minuutin kävelymatkan päässä.

Samuilla ehkä teimme sen virheen, että majoituimme hiljaiselle rannalle, joten olo alkoi jo vähän tuntua erakolta niiden muutamien saksalaisten auringonpalvojien seassa. Muutenkin se alue oli selkeästi suunnattu sellaisia perusturisteja varten, jotka tulevat viikoksi pariksi ottamaan aurinkoa ja syövät joka ilta hotellin ravintolassa.

Mutta täällä on kivaa! Puolentoista kilometrin matkan satamasta hostellille taitoimme mopon selässä, mopotakseilla! Se oli huisaa. Täällä kaikilla on mopo tai skootteri, eikä ihme, sillä ilmasto on sille suotuisa ympäri vuoden ja onhan se todella kätevä kulkupeli. Mopolla liikkuu yleensä koko perhe, joten miksei mopoa voisi käyttää myös taksina.

Lähdettiin hostelille kirjautumisen ja syömisen jälkeen nostamaan Thongsalasta rahaa automaatista, mutta päädyttiin myös ostamaan kilo rambutaneja, maistamaan ihanaa sticky rice with mangoa, syömään vähän sushia, jotka maksoi 10 bahtia (n. 25 senttiä) kappale, ostamaan hattu mulle ja kirja Tuomakselle. Ja pysyttiin silti budjetissa! Rakastan Thaimaan edullisia ruokatoreja. Ja muutenkin. Oli ehkä pientä reissuväsymystä havaittavissa, mutta nyt on taas hulluna uutta intoa, kun täällä tuo rantakin on niin kaunis ja huomenna mennään snorklaamaan!

-Milka

hellettä ja sadetta

Sawaddee-khaa!

Tässä vielä tunnelmia parilta viimeiseltä Samuin-päivältä.

Eilen päätettiin lähteä katsomaan saaren (opaskirjan mukaan) tunnetuinta nähtävyyttä, Big Buddhaa eli luodolle rakennettua suurta istuvaa kultaista buddha-patsasta. Katsottiin kartasta, että sehän on ihan lähellä, vain noin kolmen kilometrin päässä, ihan hyvin sinne voi kävellä. No, käveltiin lopulta, vaikka muutaman kerran tuli kyllä mietittyä, että onkohan hyvä idis ollenkaan. Hellettä oli nimittäin aivan tajuttomasti, en ihmettelisi jos lämpömittari olisi näyttänyt lähemmäs 40 kuin 30 celsiusastetta. Matka tuntui lähinnä pyhiinvaellukselta. Lukuisten vesipullojen avulla onneksi selvisimme perille, takaisin tulimme tosin ihan mielellämme songtaolla eli paikallisella avolavataksilla. (Jotakin minibussin ja taksin väliltä, niitä menee täällä jatkuvasti edestakaisin. Songtaolle huidotaan, että halutaan kyytiin, ja hinnasta pitää aina ensin neuvotella ja tingata. Ihan hauska tapa matkustaa!) 

Oli kuitenkin hyvä, että menimme kävellen, koska pystyimme pysähtymään ihmettelemään matkan varrella ollutta temppelikokonaisuutta, Wat Laem Suwannaramia. Kartasta olimme katsoneet, että siinä on joku temppeli matkan varrella, mutta emme olleet tajunneet, kuinka upea ja suuri ja ihmeellinen se oli. Thaimaalaiset ovat siis buddhalaisia, ja lukuisia buddhatemppeleitä ja pieniä alttareita on aivan kaikkialla. Thaimaalaisten buddhalaisuus on kuitenkin ilmeisesti jokin hieman oma versionsa, johon on sekoittunut vaikutteita hindulaisuudesta. Joka tapauksessa, tällaisia ihan käsittämättömän suuria ja upeita komplekseja on siellä täällä.

Lopulta löysimme istuvan buddhan. 70-luvun puolessavälissä rakennettu istuva buddhapatsas on 12 metriä korkea, ja jotenkin jumalallinen olemus lisääntyy vielä, kun se on rakennettu kukkulan päälle luodolle keskelle merta. Älkää kysykö, mikä on buddhan funktio, ei muisteta. Ihan siisti se oli silti!



Siellä se buddha on. Ja kissa.




Tuomas sai möövenpicciä. Nam.




Milka en halunnu kallista jätskiä vaan säästää rahaa hierontaan!

Tänään oltiin tosiaan pyörimässä Chawengilla eli pääbiitsillä. Vaikka edellisessä postauksessa hehkutin kun ei oo satanu, tänään satoi ja se tuntui ihanalta! Ilma oli niin raikas ja viileä sateen jälkeen. Kuumuus alkoikin tuntua jo aika tukalalta.

Kävin testaamassa thai-hierontaa, ja olihan se aikamoista möyhennystä! Vahvanäppinen thainainen paineli niin että kuului hurjaa rutinaa. Tunnin jälkeen olo oli kuitenkin tajuttoman ryhdikäs ja kirkas, tuntui siltä kuin olisi herännyt monen päivän unesta. Hieronta oli siis koko keron hieronta käsittäen jalat, kädet, selän, niska-hartiaseudun ja pään. Melko voimakasta, mutta tehokasta. Ja ihan mahtava olo sen jälkeen! Hintaa tunnin hieronnalla oli 180 bahtia eli 4,50 euroa.

Tänään myös juotiin pitkästa aikaa kahvia, ja se oli taivaallista. Niin hyvää kuin thairuoka ja hedelmämehut ovatkin, hyvä kahvi ja jäätelö maistuivat todella hyviltä pienen tauon jälkeen. Bangkokissa meillä kuului hostelliin aamiainen, ja siellä tarjoiltiin pikakahvia, joka oli ihan ok, mutta ei sitä nyt varsinaisesti hyväksi voi sanoa. Täällä Samuilla meillä ei ole aamiaista majoituksen hinnassa, joten yleensä on syöty ananasta ja mehua jota on ostettu kadulta ja kaupasta. Kahvi ei ole mitään halvinta herkkua täällä, joten ehkä siksi ei olla sitä päivittäin nautittu.   



lounas tänään






 

Pitihän sitä vähän ostaa simpukkakoruja aidon reissarifiiliksen saavuttamiseksi! Vielä vähän punoittaa jalat, kivat rajat tullu sandaaleista! :)

-Milka

Rantaelämää

Heipä taas ja terveiset Saksasta! Ei kun siis, Koh Samuilta.

Tästä tulee nyt tällanen megapostaus, monen päivän juttuja. Tähän alkuun vielä Bangkokin kuvia niistä paikoista, joista jo puhuttiinkin.




Sairaalan lähellä ollut Victory Monument ja muutama auto

 

sähköjohto poikineen!




Käytiin Siam Ocean Worldissa, siellä oli kaikkea jännää!





Mikähän noista olis päivällinen tänään? Chinatownissa.




Chinatownissa oli hiukkasen vilskettä

 Jos joku suunnittelee omatoimireissua Thaimaahan, nyt jo voin sanoa että Bangkokiin kannattaa ehdottomasti varata aikaa kunnolla! Aivan uskomaton kaupunki. Bangkokissa parasta on se, että vaikka siellä lukuisia reissareita ja turisteja pyöriikin, niin hetken matkaa jonnekin toiseen suuntaan löytyy sitä aitoa, tavallista Thaimaata. Tavallisia ihmisiä, koululaisia, työssäkäyviä, ennen kaikkea lukemattomia ruokatoreja, joissa paikalliset ihmiset syövät. (Ja joista voi ostaa todella edullista ja herkullista ruokaa, elekielellä tulee toimeen hyvin :) Heti kun menee muutaman korttelin turistien suosimilta alueilta poispäin, kukaan ei huutele että hellooo, massaaaas (massage) tai hellooo, tuktuk, tai muuten vaan hellooo, mister. Ja siellä näkee aitoa itämaisen suurkaupungin elämää, ja se on mahtavaa.

bussin ikkunasta näkyi palmuja! on niitä siis oikeasti olemassa!

Nyt ollaan etelässä, Thaimaan toiseksi suurimmalla saarella Koh Samuilla, ja täällä on todella turistimeininki ihan kaikkialla. Tänne lähdettiin, koska haluttiin nähdä kauniita rantoja ja sadekartan mukaan täällä ei pitäisi sataa nyt niin paljon kuin Keski-Thaimaassa. Ja se on kyllä pitänyt paikkansa, kolme päivää on mennyt täysin sateetta. Jostain syystä kaikki muut turistit (siis oikeasti, ihan kaikki muut, muutamaa brittiä lukuun ottamatta) ovat saksalaisia. On täällä toki ihanaa ja kaunista, mutta hieman sitä Bangkokin monipuolisuutta jäi kaipaamaan. Täällä kaikki pyörii turismin ympärillä, joten esimerkiksi ruuasta saa pulittaa hieman enemmän kuin pääkaupungissa, koska katuruokaa tai ruokatoreja ei ole, ainoastaan ravintoloita. Onneksi ruoka ei ole mitenkään ylikallista, ja onhan se aina todella hyvää ja on helppoa kun kaikissa paikoissa on listat englanniksi. Niin, on täällä oikeasti aika mukavaa!



kaunista.



Matka Bangkokista Koh Samuille kesti aikalailla tasan 20 tuntia, joten oli lievästi nuutunut olo kun vihdoin pääsi perille. Ostettiin matkatoimistosta (joita on täällä kuin sieniä sateella) yhdistelmäliput junaan, bussiin ja lauttaan, ja matkanteko oli todella helppoa kun ei tarvinnut ihmetellä missään että missäköhän olemme ja missäköhän meidän pitäisi olla. Katottiin netistä ensin junalippujen hintoja, joten tiesi vähän missä ne liikkuivat. Matkatoimistosta ostettaessa hintaa tuli lisää noin 200 bahtia eli noin viisi euroa, mutta se todella kannatti koska matkatoimisto oli aivan hostellimme vieressä ja muutenkin oli tosi helppoa kaikki.



kuvasta tuli hieman tärähtänyt, eikä ihme, sillä kyyti oli hyvin kaukana vr:n tasaisesta menosta. Miten juna edes voi pomppia ja heilua? En käsitä.

Yöjunalla matkustaminen oli huippua, koska sai kosketusta paikallisten elämään ja säästi yhden majoituksen hinnan. Makuupaikalla sai nukuttua ihan hyvin, vaikka juna pomppi ja heilui ihan älyttömän paljon. Ja olihan siellä ihan älyttömän kuuma tuuletuksesta huolimatta! Aamulla jäimme pois Suratthanissa, josta oli bussikuljetus satamaan ja sieltä lautalla Samuille.

Lauttamatkalla teimme kohtalokkaan virheen olla kannella ihastelemassa maisemia keskipäivän paahtavan auringon alla puolitoista tuntia. Aurinkorasvaa laitoimme suurin piirtein, joten kaikki ne kohdat, joihin sitä ei ollut tullut laitettua, paloivat aika pahasti. Joten nyt ollaan pari päivää yritetty parannella palanutta ihoa, onneksi alkaa jo helpottaa. Tilannetta vaikeuttaa se, että koko ajan on todella kuuma, joten palovammakohtia on ollut vaikea saada viileiksi. Viimeisimmät päivät ollaan oltu todella varovaisia asian kanssa ja laitettu paljon vaatetta auringolta suojaamaan.

Muuten ollaan oltu yllättävän terveitä, kumpikaan ei ole saanut ripulia tai kuumetta tai muuta ikävää. Hyttysen puremia on tullut muutama, ja tosiaan ne ihanat palovammat. Pientä huimausta auringonpistoksen merkeissä on ollut myös havaittavissa, sitä ei tajuakaan kuinka paljon vettä täytyy tankata kun koko ajan on varmaan yli 30 astetta lämmintä.

Täällä Samuilla majoituttiin yksinkertaiseen rantabungaloviin rauhalliselle Choeng Mong-rannalle. Saaren suosituin ja kansoitetuin Chaweng-ranta on neljän kilometrin päässä. Päädyimme tänne oikeastaan siksi, kun ajattelimme, että pääranta on tosi levoton ja täynnä turisteja. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ihan hyvin voinut majoittua sinne, koska vaikka tällä hiljaisemmalla rannalla on mukavan rauhallista, on päärannalla huomattavasti enemmän palveluja ja meininkiä. Ja taksi on täällä paljon kalliimpi kuin Bagkokissa.

Mutta ei se mitään, kohta ollaan menossa Koh Phan-Nganille, siellä on varmasti menoa ja meininkiä koska sunnuntaina on FULL MOON PARTYT ja me ollaan menossa sinne! Jeah! Tuhansia ja taas tuhansia juhlijoita tanssii legendaarisissa rantabileissä aamuun asti. Tämä on nähtävä, vaikka phan-nganilta ei enää kovin edullista majoitusta löytynyt, kaikki lähes varattu täyteen! Eli vielä huominen chillaillaan Samuilla, mennään varmaan käymään pääbiitsillä ja sitten perjantaina naapurisaarelle.

To be continued...

-Milka

kuvapäivitystä



Jokiveneessä onpi tunnelmaa!





Joelta näki hyvin kaupunkia eri näkökulmista.



Käytiin Grand Palacessa kuninkaalisessa kaupunginosassa. Aika turistihinnat, jos ei oltas varattu vähän extra cashia Bangkokin nähtävyyksiin, olisi jäänyt käymättä. Mutta upea kokemus! Kultaisia ja krumeluurisia temppeleitä ja kuninkaan palatsi.

Päivä 4

Taas yksi päivä takana. Aamu oli aika seikkailua, mun piti mennä ottamaan aivokuumerokote, mutta se ei mennytkään niin kuin Strömsössä! Olin kattonu jo Suomessa paikan missä täällä sen voisi kätevästi ottaa, toi rokotehan oli loppunut Suomessa maahantuojalta, minkä takia en saanut sitä etukäteen napattua. Klinikalla oli tosi selkeät ja hyvät englanninkieliset nettisivut ja kartat miten paikalle pääsee.

Eka sähläys tuli jo kun oltiin lähdössä, yksikään taksi ei tiennyt "Victory Monument":ia, mikä niile ois ohjeen mukaan pitänyt sanoa. Muutenkaan taksit eivät tiedä/ymmärrä juuri mitään kohteita kaupungissa. Khao San Road on siitä hyvä majapaikka että tä on niitä harvoja paikkoja, minkä kaikki tietää. :)
No, ei siinä mitään, ajetaan sit keskustaan ja otetaan skytrain.

Perillä alkaa sit oikean paikan etsiminen. Travel Clinic on aivan piskuinen osa übersuuresta sairaalakompleksista. Erilaisia sivukujia ja osastoja on valtavasti, nettisivun "hyvästä ja selkeästä" kartasta ei ole mitään hyötyä. Thait neuvovat kyllä jos kysytään, harmi vaan että eri suuntiin... Lopulta yksi pariskunta osaa neuvoa meidät oikeaan suuntaan. Ei vaan oltu tajuttu mennä tarpeeksi pitkälle, kartassa matka joka näytti sadalta metriltä oli todellisuudessa lähempänä kilometriä.

No, nyt vois luulla että rokotteen saisi ihan helposti, oikeassa rakennuksessa neuvotan meidät auliisti kakkoskerrokseen jossa kyltit ohjaavat oikeaan suuntaan. Perillä on kuitenkin vielä yksi yllätys, klinikka on kiinni! Aukioloaikojen mukaan se on auki aina ma-pe 8.30-15.30, nyt on perjantai ja kello on noin yksi. No, yksi ystävällinen henkilö kertoo meille että klinikka on kyllä auki aina perjantaisin, mutta aina joinain perjantaina se on kiinni. :P Ihan randomisti, ilman mitään kaavaa. "Open monday-friday, yes. Some fridays, it's closed. Today closed." Ja ystävällinen hymy perään. Ilmeisesti lekuri on halunnut pitää pitkän viikonlopun. Ei voinut kun nauraa! :)

Fiaskon jälkeen syötiin katukojusta grillattuja minibanaaneja ja juotiin appelsiinimehua. Tuli hyvä mieli! Sitten kierreltiin vähän aluetta ympäri, oli ihan jännää, ku oltiin ainoot länkkärit näköpiirissä ja porukka vähän tuijotteli, että mitäs kummajaisia noi on. Ostettiin hiukka epämääräiseltä kujalta naposteltavaa, Ostaminen hoitui elekielellä, vanha patu näytti aina minkä tyyppistä rahaa pitää antaa. Milka söi jonkinsortin savukalaa, se oli hyvää ja mukavan suolaista (-liian suolaista, Milka huom.) Mä otin outoa lihaa vartassa. Näytti päällepäin kanalta, tuntui suussa vähän possumaiselta ja näytti aikalailla lampaalta sisältä. Lihaa ei siinä tosin liikaa ollut, lähinnä jänteitä ja rasvaa. Oli varmaan rottaa ja ihan sikapahaa.

Sit oli jo iltapäivä ja lähdettiin takaisin keskustaa kohti. Käytiin syömässä vähän turhan kalliissa ravintolassa, ei kovin kummoista ollut. Tai oli tosi hyvää, mutta ärsytti kun tajuttiin että se tulikin aika kalliiksi, verot ja palvelumaksut lisättiin jälkeenpäin. Sit mentiin Ocean Worldiin, joka oli ostoskeskuksen kellarikerroksisa sijaitseva valtava akvaario. Se oli tosi siisti! Siellä oli vaikka mitä örmömörmöjä! :D Ja pingviinejä ja saukkoja! Ne oli suloisia. :D :D :D

Illalla käytiin vielä China Townissa, mikä oli tosi jännä kokemus. ihan kuin ois yhtäkkiä tullut Kiinaan. Kyltit oli kiinaksi ja kaikki ihmiset oli kiinalaisia. Samoin katukeittiöt. Aika wau! Otettiin outoja kiinalaisia nuudelikääreitä tai jotain sinnepäin, ne tuli ihme mönjässä, mikä näytti soijalta, mutta maistui tosi jännälle. Ihan syötäviä, mut ei ois ehkä kannattanut tilata kymmentä per naama. Mut toisaalta, kokemuksiahan tänne on lähdetty hakemaan!

- Tuomas

P.S. Ei kaikki syöminen mennyt pieleen, keskustassa donitsit oli superhyviä ja China Townissa syötiin naminami kiiwi- (mä) ja passionjäätelöt (milka). Plus Milka tykkäs myös bamburullista. (osa kinkkikojun settiä)

Maistettiin myös jännittävää tuoretta jackfruitia, aika erikoinen hedelmä, ei oikeastaan paha muttei erityisen hyväkään. Kojuissa on jatkuvasti myytävänä myös tuoreita longaneita, mangostaneja ja rambutaneja, en vaan oo uskaltanu vielä tilata kun en oikein tiedä miten niitä syödään. Pitäs varmaan kysyä neuvoa elekielellä! -Milka

Alkuihmetystä

Heissan, terveiset Bangkokista!

Lähdimme siis Tuomaksen kanssa kolmen kuukauden reppureissulle Thaimaaseen ja Etelä-Intiaan ja tarkoitus olisi matkabloggailla kuulumisia ja kokemuksia. Matkamme alkoi tämän viikon maanantaina ja kestää tuonne joulukuun puoleenväliin. Kuusi viikkoa vietämme ensin Thaimaassa, josta sitten lennämme eteläiseen Intiaan Chennaihin ja kierrämme Keralan ja Goan kautta Mumbaihin.

Lähtöä ei varsinaisesti kauan suunniteltu; elokuun alussa, kun sain tietää, etten sitten kuitenkaan ollut hyväksytty vaihto-opiskelemaan Lontoon Middlesex universityyn muotiopintoihin, päätimme aika ex tempore, että mitäs jos vain lähdettäisi jonnekin muualle. Kesätyösäästöjä kertyi Paraisilta hyvin, ja töitä olikin tehty koko kesä sellaisella vauhdilla, että teki mieli lähteä vähän lomailemaan. Kaakkois-Aasian reissu oli ainakin allekirjoittaneella ollut pitkään haaveena, joten lennot, rokotukset, vakuutukset, viisumit, passit, muut lääkkeet, varusteet, järjestelyt sun muut vaudilla check ja ei kun matkaan! Minä halusin Thaimaahan, Tuomas Intiaan, joten päätimme mennä molempiin. Tarkoitus on tutustua uusiin juttuihin ja kulttuureihin, syödä hyvää ruokaa, mennä rannoille ja viidakoihin ja kaupunkeihin ja ihmetellä maailmaa.

Ensimmäinen kohde: Bangkok. Ensivaikutelma: huh! Bangkokiin saavuimme tiistaina aamulla pitkän lennon jälkeen. Lensimme Turkish Airlinesillä, joka muuten oli valittu joksikin vuoden parhaaksi lentoyhtiöksi eikä suotta! Hyvät ruuat, ilmaiset alkoholit ja hyvä palvelu tekivät pikästä matkasta ihan mukavan.

Turvallisesta lentokoneesta hyppääminen Bangkokin vilinään olikin sitten aika, no, kulttuurishokki. Kuumuus, kaatosade, tulvivat kadut, jäätävät liikenneruuhkat, liikennesääntöjen noudattamatta jättäminen, kaiken maailman hihasta nykijät, huutelevat tuktuk-kuskit, katukauppiaat, kaikkialla soiva musiikki, kulkukoirat ja -kissat sekä siilin kokoiset rotat muodostivat ensimmäisenä iltana aika sekavan olotilan. Olimme varanneet hotellin reppureissaajien suosimalta Khao san roadilta aavistamatta, että se on aivan kreisi paikka.

Onneksi alkujärkytyksestä on päästy ja viimeiset pari päivää ovat olleet ihan mahtavia. Alamme pitää tästä kaupungista oikeastaan aika todella paljon. Välillä sataa ja on lämmin, välillä taas aurinko paistaa ja on tuskastuttavan kuuma. Onneksi vesipulloja myyviä kioskeja on ihan joka kulmassa. Thaimaassa on tällä hetkellä sadekausi, mutta joka päivä ei sada, esimerkiksi eilen päivällä ei satanut ollenkaan. Ja vaikka sataakin, on lämmin! Turisteja täällä tosin on ihan älyttömästi; Thaimaasta on varmaan tullut niin suosittu matkailukohde, että turisteja riittää joka vuodenajalle sadekaudesta ja sesongista riippumatta.

Hurjinta Bangkokissa, tai oikeastaan lähinnä Khao san roadin alueella ja muilla turistien suosimilla alueilla, ovat jo rieman rassaavat tuktuk-kuskit, jotka huutelevat kyytiin. Emme ole tuktukeilla (mopotakseilla) kulkeneet, koska niistä on varoiteltu kaikissa opaskirjoissa, että ne vievät turisteja sukulaistensa kauppoihin ja pyytävät kallista hintaa. (Paljon helpompaa ja mukavampaa on käyttää taksia, joka on ilmastoitu ja puoli-ilmainen; noin 7 km matka keskustassa maksaa noin 2 euroa, ja tässäkin hinnassa tuli hieman lisämaksua ruuhkan takia.) Joka tapauksessa, näistä tuktuk-hemmoista ei pääse eroon. Kuskit saattavat kävellä jonkun matkaa perässä ja tivaavat, minne olemme menossa ja tyrkyttävät kyytiä. Jos jonnekin aikoo kävellä, kuten halusimme tehdä, on reitti parempi opetella kartasta ulkoa ja määrätietoisesti edetä, sillä jos pysähtyy ihmettelemään ja lukemaan karttaa, kimpussa on heti pari-kolme tuktuk- ja taksikuskia, katukauppiasta sekä ravintolan ja hierontapaikan sisäänheittäjää.

Mutta on Bangkokissa aika paljon kaikkea ihanaakin. Thailaiset ovat (pääosin) ystävällisiä ja mukavia, ja kaikkea on tarjolla koko ajan hyvin edullisin hinnoin. Ruoka on tietysti ihan mahtavaa. Olemme syöneet sekä pienissä ravintoloissa, joita on kaikkialla, että tilanneet katukeittiöstä riisiä ja currya. Ehkä parasta ovat tuoreet hedelmät, joita on kaikkialla, ja ne maistuvat niin ihanan tuoreilta ja raikkailta. Voisin syödä tuoretta ananasta täällä vaikka joka päivä, koska se on niin ihanaa ja makeaa.

Ihan parasta oli myös matkustaminen jokilaivalla kaupungin halki menevällä Chao Praya-joella. Jokibussi on siis paikallista liikennettä siinä missä bussit ja metrotkin, ja satamat on tosi selkeästi merkitty, joten kyytiin hyppääminen ja pois jääminen on helppoa. Jokimatkustus on myös todella edullista; pitkän pätkän pääsi 15 bahtilla eli noin 40 sentillä, ja näki todella paljon.

Olemme käyneet myös ihmettelemässä paikallisia ostoskeskusjättejä, jotka ovat aivan tajunnanräjäyttäviä. Esimerkikisi MBK-kauppakeskus oli niin valtava, että eksyimme sinne alta aikayksikön. Eri kerrokset jakautuivat vielä vaikka kuinka moneen "zoneen" ja liukuportaita meni ristiin rastiin. Ihan uskomaton mesta, jäi kyllä Berliinin KaDeWe aikalailla kakkoseksi. Myös Siam Paragonin ruokaosasto+ruokatori oli jotain aivan sanoin kuvaamatonta. Tarjontaa oli laidasta laitaan, ja paljon myös muita Aasian keittiöitä oli edustettuna. Maistoinkin vietnamilaisia "tuore"-kevätkääryleitä, jotka olivat aivan mahtavia. Jossain opaskirjassa sanottiin, että Siam Paragon muistuttaa enemmän Tähtien sotaa kuin Sokosta, ja tähän yhdyn täysin.

Kävimme myös testaamassa jalkahierontaa, jota on tarjolla kaikkialla. Puolen tunnin hieronta maksaa kolmisen euroa, ja kyllähän se tuntuu päivän kävelyjen jälkeen aika luksukselta.

Bangkokilla tuntuu olevan hyvin monet kasvot, mikä tekeekin tästä metropolista varsin mielenkiintoisen. Lauantaina meinaamme kuitenkin jatkaa matkaa, ja hyppäämme suoraan etelään, Koh Samuille, jonne ostimme jo juna- ja laivaliput. Hieman turistipaikka, tiedetään, mutta vaikuttaa niin ihanalta että sinne halusimme lähteä. Tarkoitus olisi sitten myöhemmin käydä vielä ainakin Katchanaburissa ja Koh Changilla, mutta voi olla että suunnitelmat muuttuvat ja pysymme vain etelässä. Tai sitten menemme pohjoiseen, ei sekään ole poissuljettua.   

Kuvia lisäillään heti kun keksitään miten niitä saa täällä bloggerissa lisättyä. Muutenkin blogin ulkoasu on nyt aika vaatimaton, koittakaa kestää, visuaaliset ystäväni ;)

-Milka