Rantaelämää

Heipä taas ja terveiset Saksasta! Ei kun siis, Koh Samuilta.

Tästä tulee nyt tällanen megapostaus, monen päivän juttuja. Tähän alkuun vielä Bangkokin kuvia niistä paikoista, joista jo puhuttiinkin.




Sairaalan lähellä ollut Victory Monument ja muutama auto

 

sähköjohto poikineen!




Käytiin Siam Ocean Worldissa, siellä oli kaikkea jännää!





Mikähän noista olis päivällinen tänään? Chinatownissa.




Chinatownissa oli hiukkasen vilskettä

 Jos joku suunnittelee omatoimireissua Thaimaahan, nyt jo voin sanoa että Bangkokiin kannattaa ehdottomasti varata aikaa kunnolla! Aivan uskomaton kaupunki. Bangkokissa parasta on se, että vaikka siellä lukuisia reissareita ja turisteja pyöriikin, niin hetken matkaa jonnekin toiseen suuntaan löytyy sitä aitoa, tavallista Thaimaata. Tavallisia ihmisiä, koululaisia, työssäkäyviä, ennen kaikkea lukemattomia ruokatoreja, joissa paikalliset ihmiset syövät. (Ja joista voi ostaa todella edullista ja herkullista ruokaa, elekielellä tulee toimeen hyvin :) Heti kun menee muutaman korttelin turistien suosimilta alueilta poispäin, kukaan ei huutele että hellooo, massaaaas (massage) tai hellooo, tuktuk, tai muuten vaan hellooo, mister. Ja siellä näkee aitoa itämaisen suurkaupungin elämää, ja se on mahtavaa.

bussin ikkunasta näkyi palmuja! on niitä siis oikeasti olemassa!

Nyt ollaan etelässä, Thaimaan toiseksi suurimmalla saarella Koh Samuilla, ja täällä on todella turistimeininki ihan kaikkialla. Tänne lähdettiin, koska haluttiin nähdä kauniita rantoja ja sadekartan mukaan täällä ei pitäisi sataa nyt niin paljon kuin Keski-Thaimaassa. Ja se on kyllä pitänyt paikkansa, kolme päivää on mennyt täysin sateetta. Jostain syystä kaikki muut turistit (siis oikeasti, ihan kaikki muut, muutamaa brittiä lukuun ottamatta) ovat saksalaisia. On täällä toki ihanaa ja kaunista, mutta hieman sitä Bangkokin monipuolisuutta jäi kaipaamaan. Täällä kaikki pyörii turismin ympärillä, joten esimerkiksi ruuasta saa pulittaa hieman enemmän kuin pääkaupungissa, koska katuruokaa tai ruokatoreja ei ole, ainoastaan ravintoloita. Onneksi ruoka ei ole mitenkään ylikallista, ja onhan se aina todella hyvää ja on helppoa kun kaikissa paikoissa on listat englanniksi. Niin, on täällä oikeasti aika mukavaa!



kaunista.



Matka Bangkokista Koh Samuille kesti aikalailla tasan 20 tuntia, joten oli lievästi nuutunut olo kun vihdoin pääsi perille. Ostettiin matkatoimistosta (joita on täällä kuin sieniä sateella) yhdistelmäliput junaan, bussiin ja lauttaan, ja matkanteko oli todella helppoa kun ei tarvinnut ihmetellä missään että missäköhän olemme ja missäköhän meidän pitäisi olla. Katottiin netistä ensin junalippujen hintoja, joten tiesi vähän missä ne liikkuivat. Matkatoimistosta ostettaessa hintaa tuli lisää noin 200 bahtia eli noin viisi euroa, mutta se todella kannatti koska matkatoimisto oli aivan hostellimme vieressä ja muutenkin oli tosi helppoa kaikki.



kuvasta tuli hieman tärähtänyt, eikä ihme, sillä kyyti oli hyvin kaukana vr:n tasaisesta menosta. Miten juna edes voi pomppia ja heilua? En käsitä.

Yöjunalla matkustaminen oli huippua, koska sai kosketusta paikallisten elämään ja säästi yhden majoituksen hinnan. Makuupaikalla sai nukuttua ihan hyvin, vaikka juna pomppi ja heilui ihan älyttömän paljon. Ja olihan siellä ihan älyttömän kuuma tuuletuksesta huolimatta! Aamulla jäimme pois Suratthanissa, josta oli bussikuljetus satamaan ja sieltä lautalla Samuille.

Lauttamatkalla teimme kohtalokkaan virheen olla kannella ihastelemassa maisemia keskipäivän paahtavan auringon alla puolitoista tuntia. Aurinkorasvaa laitoimme suurin piirtein, joten kaikki ne kohdat, joihin sitä ei ollut tullut laitettua, paloivat aika pahasti. Joten nyt ollaan pari päivää yritetty parannella palanutta ihoa, onneksi alkaa jo helpottaa. Tilannetta vaikeuttaa se, että koko ajan on todella kuuma, joten palovammakohtia on ollut vaikea saada viileiksi. Viimeisimmät päivät ollaan oltu todella varovaisia asian kanssa ja laitettu paljon vaatetta auringolta suojaamaan.

Muuten ollaan oltu yllättävän terveitä, kumpikaan ei ole saanut ripulia tai kuumetta tai muuta ikävää. Hyttysen puremia on tullut muutama, ja tosiaan ne ihanat palovammat. Pientä huimausta auringonpistoksen merkeissä on ollut myös havaittavissa, sitä ei tajuakaan kuinka paljon vettä täytyy tankata kun koko ajan on varmaan yli 30 astetta lämmintä.

Täällä Samuilla majoituttiin yksinkertaiseen rantabungaloviin rauhalliselle Choeng Mong-rannalle. Saaren suosituin ja kansoitetuin Chaweng-ranta on neljän kilometrin päässä. Päädyimme tänne oikeastaan siksi, kun ajattelimme, että pääranta on tosi levoton ja täynnä turisteja. Jälkeenpäin ajateltuna olisi ihan hyvin voinut majoittua sinne, koska vaikka tällä hiljaisemmalla rannalla on mukavan rauhallista, on päärannalla huomattavasti enemmän palveluja ja meininkiä. Ja taksi on täällä paljon kalliimpi kuin Bagkokissa.

Mutta ei se mitään, kohta ollaan menossa Koh Phan-Nganille, siellä on varmasti menoa ja meininkiä koska sunnuntaina on FULL MOON PARTYT ja me ollaan menossa sinne! Jeah! Tuhansia ja taas tuhansia juhlijoita tanssii legendaarisissa rantabileissä aamuun asti. Tämä on nähtävä, vaikka phan-nganilta ei enää kovin edullista majoitusta löytynyt, kaikki lähes varattu täyteen! Eli vielä huominen chillaillaan Samuilla, mennään varmaan käymään pääbiitsillä ja sitten perjantaina naapurisaarelle.

To be continued...

-Milka