keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Kanchanaburissa

Moikkelis!

Päätettiin jättää rantaelämä hetkeksi ja otettiin suunta kohti Pohjois-Thaimaata. Pha-Nganilta lähdettiin lauantaina, ja sunnuntaina iltapäivällä saavuimme Bangkokin kautta Kanchanaburiin. Tästä olisi tarkoitus jatkaa vielä pohjoisemmaksi.

Vitsit kun toi nettiyhteys ei toimi tuolla meidän bungalowissa niin ei olla saatu aikaseks kirjottaa tänne kun olis pitäny tulla respaan tai mennä jonnekin kahvilaan. No mutta nyt sitten.

Matka saarelta tänne kesti vain vaivaiset 25 tuntia, ja se matka oli kaikin puolin melko melenkiintoinen. (Tuohon tuntimäärään sisältyi tosin noin kuuden tunnin odottelu Bangkokissa.) Majapaikkamme Phanganilla myi myös matkalippuja, joten taas helppouden vuoksi päätimme ostaa liput perille asti sieltä. Hintakaan ei tuntunut pahalta, 1250 bahtia per pää, ja siihen sisältyivät kaikki matkat.

Vasta sitten, kun pääsimme "vip"-bussiin, muistimme kaikkien matkakirjojen varoitukset, että bussilla matkustettaessa kannattaa käyttää vain valtion busseja, ei matkanjärjestäjien omia busseja. Hyppäsimme siis noin kuuden tunnin lauttamatkan jälkeen Chumponissa bussiin, joka oli kaikin puolin rähjäinen, ahdas ja siinä ei tietenkään ollut vessaa. Kello oli siinä vaiheessa seitsemän illalla, ja meille oli sanottu, että Bangkokissa ollaan aamuviideltä, ja minibussi Kanchanaburiin lähtee 9.30. Eipä siinä mitään, mutta kun saavuimme Bangkokiin, kello olikin kolme eikä viisi. No, siinä sitten hiukan ihmeteltiin ja juotiin kahvia vuorotellen mäkkärissä, burger kingissä ja paikallisessa kahvilassa.

Perille kuitenkin päästiin, ja täällä on ollut mukavat kolme päivää. Lähes tauotta sataa, nyt vasta tuli mieleen minkä takia päätettiin sinne etelään lähteä alun perin. Ja jos ei sada, ilmankosteus on siltikin 100 %. On ollut myös epätavallisen viileää, hyvä että tuli otettua se takki ja pitkähihainen mukaan, tulipahan niillekin käyttöä. Mutta ei haittaa, ihan mukavaakin on että on välillä vaihtelua ilmastossa :)

Kanchanaburi on siis kaupunki Bangkokista länteen noin kahden tunnin ajomatkan päässä. Kaupunki on tunnettu toisen maailmansodan tapahtumista, täällä rakennettiin Kuoleman rautatietä eli rautatietä Thaimaasta Burmaan. Japanilaiset pakottivat sotavankeja kovaan työhön, ja noin 100 000 ihmistä kuoli rakennustyön aikana tauteihin, nälkään ja rasitukseen. Täällä on suuri hautausmaa, johon on haudattu juurikin näitä sotavankeja, sekä kuuluisa "Kwai-joen silta", jossa ei kyllä loppujen lopuksi ole mitään historiallista, lähinnä silta on symboli kaikille sota-ajan tapahtumille. Myös elokuva joka kertoo sillasta, on kuvattu Sri Lankassa, eli oikea silta ei esiinny elokuvassa. Täällä on myös sotamuseo, jota ollaan tänään menossa katsomaan.

Kanchanaburi on myös tunnettu vehreydestään ja vesiputouksistaan. Kaupungissa yhdistyvät Kwai-joki (tai oikeastaan niitä on kaksi) sekä Chao Praya-joki, ja noin tunnin ajomatkan päässä sijaitsee Erawan-vesiputoukset, jotka ovat yhdet Thaimaan kuuluisimmista vesiputouksista.

Eilen vierailimme juuri niillä Erawan-putouksilla. Sinne olisi päässyt itsekseenkin bussilla, mutta päätimme osallistua järjestetylle retkelle, johon kuului myös norsuratsastusta, bambulautalla ajelua joella sekä junamatka kuoleman rautatiellä sekä kaikki kuljetukset, lounas ja mukava opas.

Tietekin aamulla satoi aivan kaatamalla, mutta ei se niin paljon haitannut, kun oli asennoitunut siihen valmiiksi. Loppujen lopuksi Erawan-luonnonpuistossa oli hyvin mystinen tunnelma, kun sumua oli kaikkialla ja vesiputoukset tulvivat yli äyräiden. Niin, putous olisi voinut olla hieman kauniimpi kokemus joskus ei-sateen aikana, mutta eilen satoi niin paljon, että vesi tulvi poluille asti, jolloin se kaappasi kaiken mudan matkan varrelta mukaansa ja oli aivan ruskeaa. Kauniit siniset vesiputoukset olivat siis ruskeita, mikä oli oikeastaan aika huvittavaa. No, nyt ainakin tiedämme miksi viidakkoja sanotaan höyryäviksi; sadekaudella on niin kosteaa, että sumua on kaikkialla valtavasti. Norsuratsastus oli myös hauska kokemus! Onhan ne norsut vaan niin sympaattisia eläimiä. Myös junamatka oli mahtava, koko ajan näkyi upeita maisemia. Vuoria ja kirkkaanvihreitä riisipeltoja, banaanipuita, papaijapuita, maissipeltoja, lehmiä, vuohia, kukkoja. Ja tietysti ripaus historiaa.

Täällä Kanchanaburissa on ollut jotenkin todella kotoisaa. Jostain syystä kaikissa kahviloissa ja ravintoloissa ja muuallakin on kauhean rento ja kotoisa tunnelma. Esimerkiksi ensimmäisenä iltana, kun lähdimme etsimään ruokapaikkaa, alkoi yhtäkkiä sataa aivan kaatamalla ja hyppäsimme ensimmäiseen näkemäämme paikkaa. Sieltä ei varsinaisesti saanut ruokaa, joten otimme kupilliset teetä, jotka kyllä lämmittivät siinä tilanteessa mukavasti. Tunnelma oli kuin olisi ollut omistajaperheen olohuoneessa; tyttö oli koneella facebookissa, otti välillä profiilikuvia, ja me katsoimme omistajan kanssa telkkarista The Voice of Thailandia ja juttelimme mukavia.

Thaimaassa muutenkin monestikin henkilökunta ravintoloissa tai kaupoissa syö itse tai katsoo telkkaria, eikä sitä mitenkään kukaan ihmettele. Palvelu pelaa kuitenkin, ja kaikilla on rento tunnelma. Mukavaa! Tosin shoppailu taas on täällä jotenkin todella hankalaa. Kun menee mihin tahansa kauppaan tai putiikkiin, myyjä ilmaantuu saman tien kylkeen, ei välttämättä edes sano mitään vaan on vain siinä puolen metrin päässä koko ajan. Hiukan ahdistavaa. Toisissa tapauksissa myyjä kyselee koko ajan, että haluatko ostaa jotain??? Mitä haluat?? Ja jos hypistelee jotain vaatetta, myyjä ilmoittaa heti, että se on väärä koko, haen tuolta oikean koon, tuolla voit sovittaa.... Se on luonnollisestikin thaimaalaista palvelukulttuuria, mutta suomalaisena pidän huomattavasti enemmän siitä, että voin pyöriä vaatekaupassa eikä kukaan tule kysymään mitään, tai jos tuleekin niin voi sanoa että katselen tässä vain, kiitos. Tästä syystä ei juurikaan ole tullut shoppailtua, ja toisaalta hyväkin, ei tarvitse kantaa ostoksia mukanaan.

Jos tätä lukee joku Thaimaaseen reissua suunnitteleva, niin vinkkinä voimme suositella Kanchanaburia, koska täällä on on todella edullista verrattuna saariin etelässä. Voisin kuvitella, että tämä koskee myös muuta Pohjois-Thaimaata. Ja muutenkin mielenkiitoinen ja mukava kaupunki :)

Laitellaan taas kuvia jossain vaiheessa.

-Milka


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti